Instagramissa minua seuranneet ovat saattaneet pistää merkille että urheilukello ranteessani on viime vuonna vaihtunut muutamaan otteeseen. Rokkasin yli vuoden Polar Vantage M -kelloani, jonka löysin Verkkokauppa.com:n outletista alkuvuodesta 2019. Toki matkani urheilukellojen parissa on alkanut jo nuorena urheilijana, jolloin riehuin Suunnot ranteessa (kuka muistaa esim. Suunto t6c:n?). Päädyin Polarin leiriin kun kyllästyin ongelmiini Suunnon sykevöiden kanssa ja elettiin aikaa kun en vielä tiennyt että eri merkkien vöitä ja kelloja voi yhdistää ristiin (toki ei silloin välttämättä vielä voinutkaan).
Ymmärrä kellojen toimintojen erot
Tästä päästäänkin aasinsillalla tämän kirjoituksen syyhyn: olen jaellut kokemuksia ja vinkkejä kellojen toiminnoista ja eroista pitkin vuotta niin Instagramissa, Redditissä kuin ihan livenäkin ja pohdin että lienee otollista koota hieman ajatuksia yhteen tekstiin. Tämä ei ole yhdenkään kellon yksityiskohtinen arvostelu, vaan kokoelma asioista, joita on hyvä tiedostaa kun miettii minkälaista kelloa seuraavaksi ranteeseensa valitsee.
Kertauksena vielä, että ranteessani ovat viime vuonna pelkästään käyneet Polar Vantage M, Polar Grit X, Amazfit Stratos+, Garmin Vivoactive 4s, Garmin Vivoactive 4, Suunto 7 ja Samsung Galaxy Watch Active 2. Näistä kaikki paitsi Suunto on ovh 200-300 euron kelloja, tosin Suunnonkin kyttäsin oultetista 299 euron hintaan. Tämä ei ole mikään kattava katsaus markkinoiden kaikkiin kelloihin, mutta on lisännyt ymmärrystäni eri järjestelmien eroista ja - nörtti kun olen - lisätietoa on hankittu koluamalla YouTuben syvyydet läpi eri kelloarvosteluja.
Urheilukello vs. älykello
Ehkäpä ensimmäinen asia pohdittavaksi on kuinka älykkään kellon haluat? Nykyään liki jokainen urheilukello tarjoaa puhelimeen yhdistettynä vähintäänkin mahdollisuuden vastaanottaa puhelimen ilmoitukset kelloon. Varsinaiset älykellot tarjoavat kuitenkin myös paljon enemmän viestintämahdollisuuksia. Valitettavasti iPhonen omistajille kuitenkin todettakoot, että Apple-ekosysteemi ei tarjoa laajempia viestintämahdollisuuksia muulla kuin omalla Apple Watchillaan.
Android-käyttäjille skaala on jo paljon laajempi. Peruslähtökohdiltaan siis voit lukea puhelimen ilmoitukset kellosta ja mikäli itse ilmoitus tarjoaa toimintopainikkeita, tulevat nekin yleensä kelloon saakka. Esimerkiksi Polaria käyttäessäni kykenin tykkäämään Instagramin yksityisviesteistä tai kelaamaan Spotify-kappaleen eteenpäin koska ilmoituskeskuksessani oli kiinteä ilmoitus, joka näytti musiikinhallintapainikkeet.
Vähän älykkäämmissä kelloissa on usein mahdollisuus tallentaa viesteihin valmiita vastauksia joitain kymmeniä ja niitä käyttämällä voi vastata mihin tahansa viestiin joka puhelimeen tulee. Lisäksi nykyään useimmissa kelloissa on oma toimintonsa musiikkipainikkeille, eli kello tunnistaa että soitat puhelimesta musiikkia ja antaa hallintapainikkeet. Käyn tätä musiikki-aspektia eritellymmin läpi alla.
Älyominaisuuksiin liittyvä huomio eritoten Android-käyttäjille kuitenkin sellainen, että mikäli puhelimessa on paljon virransäästöominaisuuksia, saattaa kestää aikansa ennen kuin löytää kaikki ja nehän tulee poistaa kellojen yhteyssovelluksilta, mikäli kellon ja puhelimen yhteyden haluaa pysyvän. Omassa Xiaomi Mi 9 -puhelimessani virransäästöasetusten kerrostumia on monia ja tosiaan meni hetki ennen kuin homma toimi. Alkuun saattaa myös saada kaiken maailman turhia ilmoituksia, joita ei koskaan tiennyt puhelimen edes lähettävän, mutta niitä voi sovelluskohtaisesti valita pois kelloon välitettävien listalta.
Tähän liittyen haluan nostaa myös esille, että yksi syy miksi turhauduin Polariin oli, että mikäli puhelimeni meni automaattisesti yöksi älä häiritse -tilaan, Polar Flow -sovellus ei kyennyt palauttamaan yhteyttä kelloon automaattisesti lähettääkseen taas ilmoituksia. En toki ole nyt kuukausiin Polarin kelloja käyttänyt, joten en tiedä onko asia korjaantunut sillä lähetin tästä palautetta. Tämä on myöskin osin puhelinmerkkikohtainen ongelma, sillä juurikin Xiaomi on tunnettu moninaisista virransäästöominaisuuksistaan. Toisaalta puhelimen akun kesto on myös hyvä.
Älyominaisuudeksi voisi laskea myös sovelluskaupat. Kaikki kellot eivät nimittäin ole pysyvästi sellaisia kuin millaisena ne laatikosta ulos vedät. Varmasti jokainen tietää, että varsinaisiin älykelloihin, kuten Apple Watch, Samsung Galaxy Watch ja erinäiset Wear OS -kellot, saa lisää sovelluksia sovelluskaupoista ja kelloa muokattua niillä. Tämä sama pätee kuitenkin myös Garminiin, joskin rajatummin. Eli myös Garminilla on oma sovelluskauppansa, josta saa hankittua sekä joitain Garminin, että ulkopuolisten kehittäjien kelloon kehittämiä sovelluksia, widgetejä ja tietokenttiä treeniprofiileihin. En nyt sanoisi että ihan yhtä älykkäistä sovelluksista aina puhuttaisiin kuin varsinaisilla älykelloilla, mutta ne mahdollistavat kellon toimintojen laajentamista yllättävän paljon. Saan esimerkiksi tähän keskiluokan Vívoactive 4 -kellooni joko viivanavigoinnin (ns. bread crumb -navigointi) tai jopa varsinaisen kartan siten että ulkopuolinen puhelinsovellus lähettää sitä kellon sovellukseen. Sama muuten pätee Galaxy Watchiin, vaikka kellon oma treenisovellus ei tarjoa navigointia, MapMyRun-sovelluksessa kartan käyttö on mahdollista. Tosin Galaxy Watch tukee myös sovellusten moniajoa, joten jos eksyt lenkillä, avaa vain karttasovellus rinnalle ja navigoi kotiin – tai seuraavaan julkiseen kulkuneuvoon kohti kotia.
Puhtaasti älykellojen ominaisuutena pidän myös eSIM-mahdollisuutta. Eli kelloon saa puhelinverkkoyhteyden, joka mahdollistaa puhelimen jättämisen kotiin. Vain Apple Watch ja Galaxy Watch tarjoavat tätä mahdollisuutta tällä hetkellä Suomessa. Tämä oli yksi syy miksi melkein pidin Galaxy Watchin, mutta huhut kertovat että myös Garmin saattaisi julkaista tänä vuonna LTE-malleja, joten olen jäänyt odottamaan seuraavia kehityskulkuja ennen kellon vaihtamista.
Monet myöhemmätkin erot usein kulminoituvat kategorisointiin urheilukellojen ja älykellojen välillä.
Laitteiden luotettavuus
Kuten yllä mainitsin, olen aikanaan vaihtanut pois Suunto-leiristä turhauduttuani siihen, etten saanut luotettavaa sykedataa, vaikka kokeilin erilaisia sykevöitä. Tässä kohtaa kuitenkin totean että en toki tiedä onko vika käyttäjässä vai laitteessa. Toki samanlaisia ongelmia en ole nyt jo kaksi vai kolmekin vuotta Polar H10-sykevyötä käyttäessä kokenut. Käytän siis yhä edelleen H10-vyötäni (sekä Polarin askelsensoria), vaikka vakiokelloni on Garmin Vívoactive 4, sillä kelloon voi yhdistää liki minkä tahansa ANT+ tai Bluetooth-sensorin, saaden siitä perusominaisuudet irti. Kalliimmissa malleissa yhden ekosysteemin sisällä pysymiseen kannustetaan yleensä tarjoamalla lisäominaisuuksia, mikäli laitteet ovat samalta valmistajalta.
Itse rannelaitteissa, eli kelloissa voi melkein sanoa, että mitä vähemmän älyominaisuuksia, sitä varmemmin kello toimii luotettavasti. Tässä kohtaa Suunto 7 valitettavasti oli omalla kohdallani jälleen pettymys ja jouduin sitä alustamaan ja käynnistelemään uudestaan useaan otteeseen. Galaxy Watch Active 2 oli Suuntoa luotettavampi, mutta taisin sitäkin kertaalleen parin viikon aikana resetoida. Näistä molemmat olivat minulla vain pari viikkoa, kun taas muut kellot ovat olleet käytössä pidempään ja suorittaminen hieman tasalaatuisempaa. Kaikkien kellojen eduksi kuitenkin todettakoot, että mikäli laite on liitettynä puhelimeen, synkronoituu kello yleensä itsestään säännöllisin väliajoin, eikä tietoja yleensä menetä vaikka kellon joutuisi nollaamaan.
Sykevyö ja GPS vai ilman?
Oikeastaan jokainen urheilukello tarjoaa nykyään myös rannesykkeenmittauksen, sillä monet niiden ominaisuuksista perustuvat jatkuvaan sykkeen seurantaan. Mitä olen vertailuja seuraillut, useimmat ovat nykyään tarkkuudessaan varsin kohtuullisella tasolla. Tietäessään kaavailemansa kellomallin kannattaa katsoa muutama arvostelu YouTubesta tai lukea eri blogeista, joissa laitteita on vertailtu keskenään (esim. DC Rainmaker, The5krunner, DesFit, Chase the Summit jne.). Tässä kohtaa on kuitenkin hyvä tiedostaa, että rannesyke perustuu verenkierron seurantaan kun taas sykevyöllä sykettä seurataan suoraan sydämen toimintaan perustuen. Paitsi että luvuissa saattaa tästä johtuen esiintyä pientä viivettä ja epätarkkuutta ranteesta mitatussa sykkeessä, niin tarkkuuteen vaikuttaa rannesykkeen mittauksessa myös yksilölliset erot ja kellon asento ranteessa.
Esimerkiksi juoksussa erot eivät välttämättä ole kovin merkittäviä, sillä käden liike ei pääsääntöisesti kuitenkaan ole kovin dramaattisia. Kuitenkin eri YouTube-testaajat toteavat ykskantaan, että esimerkiksi maastopyöräillessä ja kuntosalilla ranteesta sykkeen mittaaminen osoittaa suuria epätarkkuuksia johtuen ranteessa tapahtuvasta jatkuvasta liikkeestä. Eli sykevyön hankintaa on tällöin syytä harkita. Toki näin talven saavuttua myös etelä-Suomeen voi kuitenkin todeta että sykevyö on siitä mukava, että sen kautta sykettä seuratessa voi vetää kellon hihan päälle.
Kaikki kellot eivät kuitenkaan tue sykevyön liittämistä kelloon. Tämä on yleensä älykellojen "ominaisuus" ja pätee niin Apple Watchiin, Galaxy Watchiin kuin Suunto 7:ään. Paitsi että tämä kyvyttömyys yleensä rajautuu vain kellojen omiin urheilusovelluksiin. Jokaisessa kellossa on kuitenkin Bluetooth-liitettävyys, joten mikäli sovelluskaupasta lataa ulkopuolisen treenisovelluksen, saattaa se tukea sykevyön yhdistämistä. Esimerkiksi Apple Watchiin saa vaikkapa Polar Beat -sovelluksen, johon voi liittää sykevyön ja treenit siirtyvät myös Polar Flow:n päiväkirjaan. Muistaakseni tein saman havainnon Galaxy Watchilla ja ainakin Chase the Summit havaitsi saman myös Suunto 7 osalta esim Adidaksen Runtastic-sovelluksella. Riippuu kuitenkin sitten siitä, miten treenissä käytetty sovellus keskustelee kellon puhelinsovelluksen kanssa, lasketaanko ulkopuolisen sovelluksen suorituksia päivän liikuntaan. Esimerkiksi Galaxy Watchilla MapMyRun-treenit tulivat Samsung Health -sovellukseen ja päivittäisen treenisydämen palkit täyttyivät. Tähänkin taitaa tosin olla tarjolla sovelluksia, jotka lähettävät tietoja liki jokaiseen mahdolliseen treenisovellukseen.
GPS:n osalta tulee halvempien laitteiden kohdalla tehdä samaa harkintaa. Yleensä ilman GPS-paikannusta toimivat laitteet kuitenkin tulevat GPS-seurausta puhelimen kautta. Tässä tulee kuitenkin ottaa huomioon että puhelimen GPS ei välttämättä ole yhtä tarkka kuin kellon ja se, että mikäli haluat käyttää myös sykevyötä paikannuksen kanssa, kannattaa tarkistaa tukeeko kello kahta laitetta yhdistettynä samaan aikaan?
Urheiluominaisuuksien yksityiskohdat
Oikeastaan urheilijan kannalta tärkein ymmärrettävä asia tulee seuraavaksi. Polar mainostaa usein että sillä on ainakin 130 + urheiluprofiilia Polar Flow:ssa, joista yleensä 20 voi valita laitteelle. Vastapainoksi esimerkiksi Garmineissa on joitain kymmeniä, mallista riippuen. Yllätys, yllätys - asia ei kuitenkaan ole ihan näin yksinkertainen.
Polarilla jokainen urheiluprofiili on oikeastaan kopio toisistaan, joihin voit muokkailla kenttiä haluamasi mukaan. Pienenä poikkeuksena tähän osasta kelloja löytyvä multisport-ominaisuus, joka mahdollistaa usean lajin suorittamisen saman harjoituksen sisällä ja palvelee siten mm. triathlonistien tarpeita. Puolestaan esimerkiksi Garminissa jokainen lajiprofiili on oma sovelluksensa. Näin ollen esimerkiksi Vívoactive 4:ssä lasketteluprofiili hyödyntää kellon barometriä ja laskee laskujen lukumäärän, pituudet jne. Kalliimmissa kelloissa ranteeseen saa myös rinnekartan. Myöskin golfaamaan lähtiessä voit puhelimen sovelluksen kautta ladata kentän tiedot kelloon ja pitää tuloskorttia kellossa, mitata lyöntien pituudet ja seurata millä mailoilla lyöt. Osa kelloista osaa myös uidessa seurata altaanmittojen määrää ja laskea uidun matkan sen perusteella.
Voimaharjoitteluprofiilit ovat tästä näkökulmasta myös oma erikoisuutensa. Sekä Galaxy Watch että Garmin tarjoaa ominaisuutta, joka seuraa tehtyjen toistojen määrää ja yrittää arvata tehdyn liikkeen. Näiden toimivuudesta tai toimimattomuudesta voi vaikkapa katsoa YouTubesta arvosteluja. Kuitenkin ainakin Garminin kohdalla kiittelen mahdollisuutta korjata tiedot vaikka heti toistojen jälkeen suoraan kellosta toistojen ja painojen osalta. Näin puhelinsovellukseen tallentuu treenipäiväkirja, josta voi tarkistaa myös edellisellä kerralla käyttämänsä painot. Treeniohjelmia sovelluksessa valmiiksi tehdessä voi myös ennakkoon valita liikkeet, joita on tekemässä.
Musiikki: striimaus vs. sisäinen tallennus
Mikäli tykkäät kuunnella musiikkia ja jättää puhelimen kotiin tai salin pukukaappiin, on hyötyä myös siitä että kellosta voi kuunnella musiikkia. Itse pidän kuitenkin sisäistä muistia ilman mahdollisuutta streaming-palveluiden käyttöön täysin turhana, koska minulle ei ole musiikkitiedostoja koneella tätä varten... Ainakin Garmin ja Galaxy Watch tarjoavat mahdollisuuksia tallentaa eri musiikkipaveluiden soittolistoja offline-tilassa kuunneltavaksi. Nyanssierona että Garminissa saa tallennettua myös podcasteja, kun taas Galaxy Watchissa ainoastaan musiikkia. Apple Watchin tilanne kannattaa tarkistaa erikseen. Kuitenkin mm. Polar ja FitBit tätä kirjoittaessa tarjoavat vain mahdollisuutta puhelimen musiikin säätelyyn kellosta.
Puhelinsovellukset, kerätyn datan tulkinta ja ymmärrettävyys
Kellohan voi kerätä mielin määrin dataa, mutta kuinka paljon siitä datasta saa sitten irti ilman alan tutkintoja ja tietämystä?
Oikeastaan kaikki kellot pyrkivät ohjaamaan aktiiviseen elämäntyyliin ja seuraavat unta. Lisäksi yritetään saavuttaa erilaisia päivittäisiä tavoitteita, kuten askeleet, teho-/aktiiviset minuutit, kiivetyt kerrokset tai yleinen aktiivisuustavoite. Osa kelloista myös arvioi palautumisaikaa. Useimmat valmistajat käyttävät tähän suomalaisen FirstBeatin algoritmeja, mutta tulevaisuus näyttää mikä on kehityssuunta, sillä Garmin osti viime vuonna kyseisen liiketoiminnan.
On kuitenkin ainakin yksi joka FirstBeatin algoritmeja ei käytä ja erottuu siinä kyllä edukseen, nimittäin Polar. Sen sijaan että Polarissa yritettäisiin päivittäin saada useampi tavoite täyteen, tavoitellaan vain yhtä yleistä aktiivisuustavoitetta, jota kerryttää kaikki päivän tekeminen. Tämä on ominaisuus jota Polareista on eniten ikävä. Lisäksi Polar ei ilmoita varsinaista palautumisaikaa, vaan seuraa kokonaiskuormitustasoa ja ilmoittaa asteikolla aliharjoittelusta ylikuormitykseen, missä mennään.
Lisäksi liki kaikki Polarin uusimmat mallit viimeisten parin vuoden ajalta, sekä ainakin kalliimmat Garminit pureskelevat harjoitteludataa ja sen pohjalta ehdottavat sille päivälle sopivaa harjoitusta. Polarissa FitSpark-toiminto ehdottaa siis joko Polar Flowssa syötetyn ohjelman (Polarin juoksuohjelma tai itse syötetty suunniteltu harjoitus) mukaista treeniä tai kardio-, lihaskunto- tai palauttavaa harjoitusta. Valikoima oli itse Polaria käyttäessäsi vielä aika suppea, mutta ajatus sinällään kiva. Näin kello siis käsittelee kokonaisuutena treeni- ja unidataa.
Valmentajat ja treeniohjelmat
Melkeinpä jokainen valmistaja, tai älykello-akselilla jokin sovellus, tarjoavat treeniohjelmia. Kelloissa voi siis olla reaaliaikainen suositustoiminto tai voit etukäteen suunnitella ja käyttää valmennusohjelmaa esimerkiksi juoksutavoitteen saavuttamiseksi.
Polar tarjoaa suht standardiohjelmia esimerkiksi 10km kisaan valmistautumiseksi, joihin voi liittää oheisharjoitteita. Viime kesänä oheisharjoitteet eivät kuitenkaan tulleet FitSparkin tapaan ohjattuna, vaikka sisällöltään vaikuttaisivat olevan samoja. Toivottavasti tämä korjataan ellei ole jo korjattu. Ohjelma tarkistaa 4 viikon välein suoriutumisen ja viilaa nyansseja tarpeen mukaan.
Garminilla on myös juoksuun, pyöräilyyn tai triathlonille valmistavia ohjelmia. Testasin kesällä juoksuohjelmaa. Siellä voi valita minkä tyyppisen valmentajan haluaa, se rakentaa ohjelman ennakkotietojen ja time trial -juoksun perusteella. Ohjelmaan voi asettaa myös aikatavoitteen matkalle ja valmentaja ilmoittaa kuinka optimistinen on sen suhteen, että aikatavoite saavutetaan ohjelman lopussa.
Jopa Amazfit tarjosi tällaista ohjelma-ominaisuutta, mutta siinä ei erityisemmin yksilökohtaista yksilöintiä ollut.
Älykelloissa voi hyödyntää esimerkiksi Niken, Adidaksen tai Under Armorin tarjoamia juoksusovelluksia, jotka tarjoavat myös ohjelmia (ilmaiseksi tai premium-ominaisuutena). Kelloihin saa omat sovelluksessa ja näin tallennettu treeni synkronoituu myös puhelinsovellukseen, joka seuraa kehitystä.
Mitä jätin kertomatta?
Koska tämä juttu alkaa olemaan jo nälkävuoden mittainen, kokoan vielä loppuun hieman itsestäänselvempiä asioita tiivistettynä.
Yksi asia on akun kesto. Pääsääntöisesti, mitä älykkäämpi kello, sen useammin lataat. Tähän toki vaikuttaa paljon kelloa räplää päivän aikana tai paljon sen kanssa treenaa / käyttää GPSää ja kuunteleeko samalla musiikkia. Lyhimmillään puhutaan yhdestä päivästä (ei vuorokaudesta) ja enimmillään mennään yleensä noin viikko.
On myös selvää että jokaisen kellon mukana tulee oma puhelinsovelluksensa ja verkkosivustonsa. Jokaisen käyttöliittymä on erilainen, mutta kyllä niistä on kaikista jyvälle päästy. Varsinaiset urheilukellovalmistajat, kuten Polar ja Garmin tarjoavat suunnittelutyökaluja selain-versioissaan, mutta muilta osin sovellukset pääasiassa käyvät läpi samoja asioita hieman eri tavoin jäsenneltynä.
Tämän tekstin ulkopuolelle on jätetty myös varsinaiset tekniset vertailut, sillä niitä on maailman sivu täysi. Monet edellä mainitut urheilulaitetestaajat tekevät verrokkitestejä esimerkiksi sykkeen mittauksen ja GPS:n tarkkuudesta, joten suosittelen lueskelemaan heidän juttujaan tai katselemaan videoita, mikäli haluat näistä enemmän tietoa.
No niin, eiköhän tärkeimmät pointit ala olemaan siinä, vaikka kaiken kattavasta vertailusta ei puhutakaan. Onko jokin ulottuvuus, jonka (varmasti) unohdin ottaa esille? Oletko ostanut tai ostamassa kelloa ja pohtinut siihen liittyen jotain?
