Polar Pacer arvostelu - miksi kokenut liikkuja ostaa "aloittelijan" juoksukellon?

Polar julkaisi huhtikuussa kaksi uutta kello-mallia: Polar Pacer ja Polar Pacer Pro. Pro:ta sai alkaa tilaamaan heti julkaisun jälkeen, siinä missä perus-Pacer tuli jälleenmyyjille toimitettavaksi 18.5. ja Polar alkoi itse toimittaa sitä omista varastoistaan 11.5. Kuolasin heti julkaisun jälkeen Pro-mallia ja pohdin pitkään ostaisinko sen, vai liki samoin ominaisuuksin varustetun Grit X:n, jota jo vuonna 2020 kokeilin? Vaan kun tuli 11.5. ja ilmoitus siitä, että Polar alkoi ottamaan vastaan tilauksia Pacer-mallille, menin ja tilasin kellon myöhään samana iltana. Hyödynsin uuden uutiskirjeen tilaajan 10% alennuksen ja kevensin tiliä 179 eurolla.

"Aloittelijalla" oli Pacerin saapumispäivänä (perjantai) alla jo 6,5 tuntia treeniä viikolle.

Miksi päädyin "aloittelijan" kelloon?

Polarin markkinointikampanjan kohdennukset olivat selvät: (1) Pacer-sarja on kohdennettu juoksijoille; ja (2) Pacer on aloittelijoiden kello, Pacer Pro kehittyneiden juoksijoiden kello.

Vaikka oma kunto on rapa, en varsinaisesti ole aloittelija liikunnan parissa, mutta tilasin silti "aloittelijoiden" Pacer-mallin. Miksi ihmeessä?

Kuten edellisessä postauksessa jo lyhyesti kerroin, merkittävimmät erot mallien ominaisuuksissa ovat barometriseen altimetriin ja magnetometriin perustuvat ominaisuudet, joista merkittävimpiä ovat navigointi, sekä running power ranteesta. Lisäksi Pro:ssa on myös barometrin ansiosta HillSplitter(TM).

Siinä missä HillSplitterille olisin ehkä ennen pitkää löytänyt käyttöä jos mäkivedot alkaisivat kiinnostaa enemmän, navigoinnille ja ranteesta mitattavalle running powerille en keksinyt perusteluja. Breadcrumb-navigointi olisi ehkä hyödyllinen, mikäli juoksisin todella pitkiä lenkkejä ja reittiä olisi tarpeen suunnitella enemmän, mutta hyvän sisäisen kompassin ansiosta en pahemmin ole elämässäni eksymistä harrastanut. Jos nyt sattuisin lenkillä eksymään, minulla on joko Galaxy Watch 4 LTE ranteessa tai puhelin taskussa, joita molempia voisin hyödyntää kotiin navigointiin.

Running power ranteesta puolestaan vaatisi tulkintaan ammattilaisen apuja. Kun sitä Grit X-mallia kokeillessa pääsin testailemaan, näin kyllä erot tuotetuissa Wateissa, mutta numeriikka ei oikein kertonut mitään. Ainoa mihin tuo ehkä olisi vaikuttanut on FitSpark(TM)-treenisuositukset, sillä kello tunnistaa tuolloin myös lihaskuormn juostessa. Mutta mikäli running powerista haluaa ilman valmentajaa saada jotain suurempaa irti, täytyy melkein olla Strydin tilaus, joka käsittääkseni vaatii myös itse Strydin foot podin. Polarin kellothan ovat ainakin ensimmäisen sukupolven Vantage-malleista lähtien tukeneet Strydiä ja tämä pätee edelleen myös Pacerin kohdalla, joten en ole perusmallin valinnalla itse asiassa sulkenut tätä vaihtoehtoa pois. Mikäli ostaisin Strydin, saisin running powerin myös Pacerilla mitattua, minkä lisäksi saisin myös Strydin palvelun hyödyt. Mikäli haluaa ymmärtää miten Stryd voi auttaa vaikkapa maratonin kisasuunnittelussa, kannattaa katsoa esimerkiksi Matt B Running -kanavalta YouTubesta Bostonin maratonkooste. Matt juoksi Bostonin Strydin suosittelemalla teholla ja Pacer Pro ranteessa dataa hänelle syöttäen. 

Saatuani perusteltua kaikkien näiden ominaisuuksien tarpeettomuuden itselleni, oli siis selvää että perusmalli saa riittää.

Onneksi omasin entuudestaan jo H10-sykevyön, sillä kylmiä ilmoja on pidellyt ja on mukavaa voida pitää kelloa hihan päällä suunnitelluissa harjoituksissa.

Miksi ostin uuden Polar Pacer -kellon kun Vantage M vielä toimii ja erot ovat pieniä?

Mutta kun valintani kohdistui perusmalliin, miksi ylipäätään lähdin törsäämään 179 euroa uuteen laitteeseen, jonka erot vanhaan Vantage Mään olivat nimellisiä? Teknisten parannusten lisäksi harjoittelun kannalta merkittävinä eroina nousee esille lähinnä (1) juoksu- ja kävelytestit; (2) Strava Live Segments; (3) viikon treenit kokoava näyttö; (4) FuelWise(TM); ja (5) kulutuksen jakautuminen energialähteiden kesken harjoituksen aikana. Lisäksi toki on kosmeettisia parannuksia, kuten säätilan tarkastaminen kellosta, puhelimen musiikin hallinta, erilaiset kellotaulut sekä mahdollisuus ihan vain sammuttaa kello juoksuttamatta akkua tyhjäksi. 

Neljästä merkittävästä ominaisuudesta tähän mennessä juoksutesti ja viikon treenien koontinäyttö, sekä kosmeettisista parannuksista säätilan löytyminen kellosta ovat olleet tervetulleita muutoksia. Viimeisin lähinnä koiran takia, ulos kun on lähdettävä säällä kuin säällä. Juoksutestin koin kuitenkin hyväksi motivoijaksi, sillä sen avulla on mahdollista matalalla kynnyksellä kartoittaa oma todellinen kunto ja toivottavasti myös seurata kehitystä! Lisäksi viikon treenit kokoava näyttö, joka siis näyttää kuormituksen jakautumisen eri sykealueille, ja jonka takaa löytyy tieto viikon treenitunneista, on ollut erinomainen keino herätä miettimään harjoituksia ja seuraamaan sitä, toteutuuka 80/20 ajattelu harjoittelussa. Strava Live Segments ei vielä tässä kunnossa pahemmin ole relevantti, mutta toivottavasti pääsen itseäni mittailemaan senkin avulla pian. Samaten FuelWise varmasti osoittaa hyötynsä kunhan lenkit pitenevät. Vaikka musiikin hallinta ei esimerkiksi lenkillä ole olennainen ominaisuus kun en yleensä kanna puhelinta, vaan toista kelloa mukana, niin ihan arjessa kuunnellessani paljon esimerkiksi podeja ja videoita puhelimelta onkin ollut yllättävän hyödyllistä kuitenkin kyetä pistämään toisto tauolle kellosta, kaivamatta puhelinta esiin.

Kokemukset Polar Pacer -kellosta tähän mennessä

Vaika erot ovatkin pieniä, olen ollut tyytyväinen hankintaan. Yksi huomattava ero on tapahtunut käyttömukavuudessa. Polar Pacer on varsin litteä, sillä sykesensorin malli on muuttunut. Enää sensori ei ole yhtä koholla, eikä siinä ole 4 metallista kontaktipalluraa tai terävää reunaa. Kaikkinensa siis paljon mukavampi. Vaikka kokonaan muovinen Pacer tuntuu selkeästi Vantage M-mallia halvemmalta toteutukselta, myötävaikuttaa uusi rauta laitteen sisällä sulavampaan käyttökokemukseen, kun kello on nopeampi. Myös nappien malli ja helppo painettavuus on ollut itselle mieleinen muutos. Vaikka toki verrattuna Galaxy Watchista siirtyessä kosketusnäyttöä ei ole, ei napein läpi käyttöjärjestelmän surffailu todellakaan koettele yhtä paljon hermoja kuin Vantage M:n kanssa.

Juoksutestin olen myös tehnyt. Tulos sinällään ei yllättänyt, kunto on rapa. Testi oli kuitenkin konkreettinen, joskin ensikertalaiselle hieman haasteellinen tapa selvittää missä kunnon kanssa mennään, epämääräisten arvailujen sijaan. Kuntotestin seurauksena pudotin omaa maksimisykettä alaspäin. Vaikka toki seuraavalla viikolla kävin jo BodyJamissa lyönnin korkeammalla ja Polar Flow -sovellus kysyi uudestaan päivitetäänkö maksimisyke? Vaikka testin toteutus oli kaikkea muuta kuin ihanaa, odotan kyllä sitä että pääsen testaamaan muutaman kuukauden päästä missä mennään harjoittelun edettyä.

Lisäksi koen palkitsevana seurata viikon treenit kokoavan näytön avulla paljon olen minäkin viikkona harjoitellut ja onko peruskestävyysharjoittelua tarpeeksi? Tätä kirjoittaessa olen esimerkiksi käynyt suht paljon jumpissa edeltävän viikon aikana, mikä tarkoittaa että toinen puolisko on ollut vastuussa koiran ulkoilutuksesta ja olenkin liikkunut kävellen PK-alueilla suhteessa varsin vähän.

Harjoituskäytössä Pacer on pääsääntöisesti kuitenkin lunastanut odotukset. Rannesykkeen mittaus toimii juostessa erittäin hyvin ja tuntuu näin mutulla aiempaa Vantage M-kelloa kyvykkäämältä seuraamaan sykkeiden muuttumista nopeaankin tahtiin. Toki kellon tulee olla tiukasti ranteessa, mutta kun sensori ei paina, ei tämä järin haittaa. 

Uidessa vaikuttaisi siltä että olisi sykkeen täsmällisen seuraamisen tähden käytettävä sykevyötä, sillä sykkeen nousu ei heijastu ranteeseen asti niin välittömästi, että kellon mittaus ehtisi mukaan. Mutta uidessa Bluetooth-signaali ei toimi, eli minun pitäisi käyttää H10-sykevyön tallentavaa ominaisuutta, jolloin ei puolestaan saa uintimetriikoita. Eli jatkossa käytän pelkkää kelloa uidessa. Yksi harmituksen kohde uidessa on myös kiihtyvyysanturin matala herkkyysaste. Ensimmäisella uintikerralla yhteeensä 3 lähtöä päädystä, eli 3 altaanmittaa jäi rekisteröimättä. En selkäuintiin startatessa ponnista erityisen kovaa, vaikka siinä muutaman vedon matkan liu'unkin, jolloin ponnistus ei rekisteröidy. Toisella kerralla olin tästä tietoinen, mutta silti yksi selkäuintiin lähtenyt ponnistukseni oli liian heikko reksiteröityäkseen. Kello myös pyrkii erottelemaan uintityylit, mutta itse kun vuorottelen selkää ja vaparia, erottelu ei ole helppoa eikä osu ihan kohdilleen. SWOLFeja en ole myöskään vielä löytänyt, mutta ehkä senkin aika koittaa.

Lienee muuten syytä mainita, että vaikka Pacer onkin markkinoitu juoksukellona, niin lajiprofiileista löytyy myös multisport, eli tässä on halukkaille 199 euron (tai alennuksilla halvempi) triathlon-kello, johon voi liittää niin poljin-, kuin juoksusensorit. Toki kellossa ei ole pyöräilykuntotestiä, joka kuitenkin löytyy vain 100 euroa kalliimmasta Polar Pacer Pro:sta.

Ken ei tiennyt, Polar ilmoitti juuri lisänneensä ison kasan uusia urheiluprofiileja ja yksi niistä, tosin jo aiemmin lisätty, on sähköpyöräily. Tätä on odotettu!

Mitä älykellosta on ikävä?

Ottaen huomioon että käytin ennen tämän kellon hankintaa n. 10 kuukautta Galaxy Watch 4 -älykelloa, hyppy takaisin "tyhmempään" kelloon vaikutti suurelta. En kuitenkaan ole merkittävästi ikävöinyt sen käyttöä. Puhelinta tulee kyllä roikotettua taas enemmän mukana, siinä missä älykellon kanssa se oli helpompi jättää jonnekin lojumaan. Käytännön haasteita tuo myös se, että puhelinta ei voi pingata kellolla sen löytääkseen. Älykellon lyhyttä akun kestoa en kuitenkaan kaipaa. Lisäksi käyttäessäni Android-puhelinta saan ilmoitusten toiminto-napit myös kelloon, eli voin arkistoida otsikon perusteella turhat sähköpostit, tykätä IG DM-viesteistä, poistaa ilmoituksen jne. 

Mikäli välissä käytän älykelloa, mittaan päivittäisen aktiivisuuden toteutumista Google Fitin tavoitteiden kautta, johon molemmat kelloni synkronoivat. Treenateessa kuitenkin tuplakelloilen. Ja vaikka ranteessa olisi älykello, työmatkapyöräilyt saa itse asiassa tallennettua Flow:hun käyttämällä älykellossa sykesensori-tilan mahdollistavaa sovellusta, sekä puhelimen Polar Flow -sovelluksen harjoitus-tilaa. Pacerin hankinnan jälkeen älykello on kuitenkin viettänyt suurimman osan ajasta yöpöydällä tai laukussa, sillä olen pitänyt siitä identiteetistä, minkä urheilukellon pitäminen ranteessa tuo mukanaan - niin typerää kuin se onkin. 

Kun ylikuormitus uhkaa, koira pitää huolen palauttelevasta leikistä.

Mikäli päädyt kellon hankkimaan tai haluttaisi kokeilla, voin suositella ainakin Verkkokauppa.com:ia, sillä heillä on reilun 30 päivän (aika lailla no questions asked) kokeilupolitiikka ja outletista ostaessa palautusaikaa taitaa olla 14 päivää. Itse tilasin tosiaan suoraan Polarilta, mutta tämän jälkeen Polar julkaisi yhteistyön Klarnan kanssa, jota en voi suositella. Oma kokemukseni on että luottokortilta otettiin rahat kahdesti, tilaus ei kuitenkaan mennyt läpi ja piti odotella viikon tai kaksi varauksen pyyhkiytymistä. (Tällaisten tilanteiden takia kannattaa käyttää luottokorttia, jossa pankki on välikätenä ja paremmassa neuvotteluasemassa mikäli myyjä sössii.) Lisäksi Klarna oli 2021 uutisissa heikon tietoturvan ja tietosuojan takia, heillä kuitenkin on luottolaitoksena oikeus pitää henkilötiedot rekisterissä eritysilainsäädännön vaatima aika, jolloin et saa henkilötietojasi edes pyytämällä heidän rekisteristään pois. Eli Polarin verkkokauppa pääsi omalle boikottilistalle. Tiedä sitten kokiko yhteistyö vastatuulta kun yhteistyöstä mainitseva IG-postaus näkyi hävinneen.

Mutta mitenkäs sinä, oletko hankkinut jomman kumman Polarin uutuuksista?

Ilmoittauduin HCR:lle - 5 kilometristä puolimaratoniin

Kun aloitin tämän katkonaista elämää eläneen blogin herran vuonna 2020, aika tarkkaan 2 vuotta sitten, tavoitteenani oli juosta 5 kilometriä alle 20 minuutissa. Sitä varten hakeuduin myös Niko Auvisen valmennukseen Liitäviin Lenkkareihin. Vaan tulipa elämä. Ihan hirveästi ei tullut alkuvuoden 2021 ja maaliskuun 2022 välillä juostua muutamaa satunnaista koiralenkkiä lukuun ottamatta.

Joskus maaliskuun 2022 tiimoilla sain ihmeellisen energiapiikin ja aloin taas liikkumaan. Kävin lemppariohjaajani BodyJamissa ja saatoin jopa puntinkin puolella pyörähtää. Lisäksi halusin alkaa taas hölkkäämään. Alkuun hölkkäilin arkikäytössä olleen Galaxy Watch 4:n avulla, mutta huhtikuun alussa aloin käyttämään vanhaa Polar Vantage M-kelloa treenien seuranntaan. Pitääkseni kynnyksen lähteä hölkälle itselleni matalana, tein Polarin ohjelmageneraattorilla 5km ohjelman tähdäten juhannukseen. Lenkit olivat pääosin lyhyitä, 30min pyrähdyksiä. Pidin tätä hyvänä, sillä kynnys lähteä puolen tunnin hölkälle tuntui matalalta. Lisäksi kävimme koiran kanssa satunnaisia fartlek-lenkkejä. 

Treenaaminen lähti hyvin fiilispohjalta, mutta erittäin vauhdilla käyntiin. Intoa riitti ja omat energiat arjessa kasvoivat. (Yöunilla ja ruoan syömisellä saattoi olla osuutta asiaan.) Vaan pian jälleen kyllästyin siihen 5km "oman tavoitteen" eteen harjoitteluun. Ylläri. Vaikka toisaalta oli hyvä että lenkin jälkeen jäi nälkää seuraavallekin lenkille, näin jo horisontissa sen, kuinka kyllästyisin noudattamaan ohjelmaa, jossa en nähnyt merkittävää määrää progressiota. 

Niinpä, perjantaina 13.5.2022 otin ja repäisin. Ilmoittauduin early birdinä ensi vuoden Helsinki City Running day:n puolimaratonille - vuoden etuajassa. Vaan miksi vannoutunut lyhyiden matkojen hinkkaaja nyt yhtäkkiä ilmoittautuu puolimartonille?

Noh, tulin siihen tulokseen että ilmeisesti matkan pitää hieman pelottaa, että motivaatiota treenata löytyy. En pitänyt myöskään järkevänä tavoitella vielä tämän kesäkauden aikana vastaavaa matkaa. Vaikka monet ohjelmat eivät vaadi n. 3-4kk enempää aikaa matkalle harjoitteluun, en halua mennä vain selviämään matkaa. Haluan että voin tuntea selviäväni kunnialla maaliin kohtuullisessa ajassa.

Niinpä keskeytin Polarin 5km ohjelman ja tein vuoden mittaisen puolimaraton-ohjelman. Lähtötason asetin melkein alimmaksi mahdolliseksi ja lepopäiviä tulee olla koko ohjelman aikana vähintään kaksi viikossa (jotta on tilaa muillekin häröilyille). Ohjelma on alkanut kolmella harjoituksella viikossa, joista kaksi on 30 minuutin kevyitä hölkkälenkkejä ja yksi viikottain hieman pitenevä pitkä lenkki. 

Tästä alkoi kohti HCR 2023 harjoittelu Polar Pacerin kanssa.

Helmikuuhun 2023 asti mennään "peruskunto"-jakson merkeissä. Alkuun treenit liikkuvat matalilla tehoilla ja näillä näkymin heinäkuussa kehiiin heitellään yksi intervalliharjoitus viikkoon. Syyskuun puolivälin jälkeen mukaan on tulossa neljäs harjoitus viikkoon ja siirryttäessä valmistavaan jaksoon, viikkoon olisi tulossa viides harjoitus. Siinä missä alussa harjoituksien yhteenlaskettu kesto oli häthätää 90min viikossa, valmistavan jakson loppupäässä olisi tiedossa 6h 20min juoksua viikossa. Täytyy muistaa että tämä on suunnitelma nyt ja kehityssuunta riippuu myös siitä, kuinka hyvin onnistun ohjelman noudattamisessa. Sinällään 6h 20min ei ole mahdottomasti treeniä, esimerkiksi viime viikolla kello seurasi 6h 55min treeniä, mutta juosten tuo kaikki, se vähän kyllä jännittää!  

Tähän mennessä olen toteuttanut kaikki harjoitukset, vaikka aina en kyllä tavoiteltujen sykealueiden mukaan. Polarin ohjelma on siitä hölmö, että se kyllä tunnistaa sykealueilla vietetyt ajat kaikista harjoituksista, mutta ei osaa tunnistaa mikäli esimerkiksi kevyt hölkkä on korvattu sähhköpyöräilyllä, joten muu tekeminen on extraa vielä päälle. Olen esimerkiksi alkanut käymään kerran viikossa uimassa senkin rutiinin rakentamiseksi, sillä aiemman kokemuksen perusteella uinti kasvattaa roimasti hapenottokykyä, mutta jalat säästyvät iskuilta.

Menin muuten puolimaratonille ilmoittautumisen jälkijunassa perustelemaan itselleni uuden kellon tilaamisen puolimaran varjolla. Olin kuolannut Polar Pacer Pro:ta sen huhtikuun julkkarista alkaen, mutta kun Polar Pacer 11.5. tuli tilattavaksi suoraan Polarilta, tilasin kuitenkin sen. En siis pahemmin eksyile, enkä löytänyt Running Powerille potentiaalista käyttöä ilman Strydiä (jonka voi liittää myös Paceriin), joten en pystynyt perustelemaan kalliimpaa laitetta itselleni. Minulla on kuitenkin myös viime kesänä heti ensimmäisenä myyntipäivänä käsiini hankkimani Samsung Galaxy Watch 4, jota pidän toisessa ranteessa musiikkilaitteena ja puhelimen virkaa toimittavana mukanani lenkillä. joten eksyessä voin navigoida sillä. GW4 tarjoaa myös "valmentajaa", vaan ei omaan suoritustasoon kuratoitua valmennusohjelmaa, joten en kokenut sitä tarpeeksi motivoivaksi valmentajaksi. Lisäksi alkoi jurppimaan täyttää askeltavoitetta kun Polarin aktiivisuus% on paljon monipuolisempi mittari. Tällä hetkellä Polar Pacer toimittaakin ykköskellon virkaa ja GW4 on satunnaisemmin mukana. 

Koska hyödynsin Polarin uutiskirjetilaajan 10% alennusta, kaikkinensa säästöä tuli Pacer Pro:n uutena hankintaan verrattuna 90e. Sitäkin kyllä löytyi esim. Gigantin Outletista jo 254e hintaan. Mutta säästyneet eurot menin sijoittamaan tosiaan HCR-ilmoittautumiseen. 

Pacerista olisi paljonkin kokemuksia jaettavana, mutta säästän ne seuraavaan tekstiin :)

Varsinaiseen aiheeseen palatakseni, mitä itse puolimaraa kohti harjoitteluun tulee, olen varsin innoissani. Nyt minusta tuntuu että on "oikea" urheilullinen tavoite elämässä, jonka kehtaa jopa ääneen sanoa. Jatkan Polarin ohjelmalla ainakin nyt 2-3 kuukautta, sillä koen että se on hyvä apu treeni- ja juoksurutiinin rakentamiseen. Syksyn tullen täytyy pohtia palaanko mielummin oikean valmentajan valmennukseen, vai jatkanko Polarilla. Saatan ehkä hieman seurailla mihin Polar Flow:n aikaennuste matkan osalta liikkuu ja päättää sitten. Vielä en kovin osaa mitään 2h alitusta suurempaa toivoa, mutta toki, mitä alempi, sen parempi :D Ja sinällään vuoden harjoittelulla toivottavasti on myös realistista saada isompia harppauksia aikaan! 

Mihin juoksutapahtumiin olet ilmoittautunut? Oletko myös tulossa ensi vuoden HCR:lle?

Mikä urheilukello sopii sinulle? Ymmärrä erot ennen valintaasi

Instagramissa minua seuranneet ovat saattaneet pistää merkille että urheilukello ranteessani on viime vuonna vaihtunut muutamaan otteeseen. Rokkasin yli vuoden Polar Vantage M -kelloani, jonka löysin Verkkokauppa.com:n outletista alkuvuodesta 2019. Toki matkani urheilukellojen parissa on alkanut jo nuorena urheilijana, jolloin riehuin Suunnot ranteessa (kuka muistaa esim. Suunto t6c:n?). Päädyin Polarin leiriin kun kyllästyin ongelmiini Suunnon sykevöiden kanssa ja elettiin aikaa kun en vielä tiennyt että eri merkkien vöitä ja kelloja voi yhdistää ristiin (toki ei silloin välttämättä vielä voinutkaan). 

Ymmärrä kellojen toimintojen erot

Tästä päästäänkin aasinsillalla tämän kirjoituksen syyhyn: olen jaellut kokemuksia ja vinkkejä kellojen toiminnoista ja eroista pitkin vuotta niin Instagramissa, Redditissä kuin ihan livenäkin ja pohdin että lienee otollista koota hieman ajatuksia yhteen tekstiin. Tämä ei ole yhdenkään kellon yksityiskohtinen arvostelu, vaan kokoelma asioista, joita on hyvä tiedostaa kun miettii minkälaista kelloa seuraavaksi ranteeseensa valitsee.

Kertauksena vielä, että ranteessani ovat viime vuonna pelkästään käyneet Polar Vantage M, Polar Grit X, Amazfit Stratos+, Garmin Vivoactive 4s, Garmin Vivoactive 4, Suunto 7 ja Samsung Galaxy Watch Active 2. Näistä kaikki paitsi Suunto on ovh 200-300 euron kelloja, tosin Suunnonkin kyttäsin oultetista 299 euron hintaan. Tämä ei ole mikään kattava katsaus markkinoiden kaikkiin kelloihin, mutta on lisännyt ymmärrystäni eri järjestelmien eroista ja - nörtti kun olen - lisätietoa on hankittu koluamalla YouTuben syvyydet läpi eri kelloarvosteluja.

Urheilukello vs. älykello

Ehkäpä ensimmäinen asia pohdittavaksi on kuinka älykkään kellon haluat? Nykyään liki jokainen urheilukello tarjoaa puhelimeen yhdistettynä vähintäänkin mahdollisuuden vastaanottaa puhelimen ilmoitukset kelloon. Varsinaiset älykellot tarjoavat kuitenkin myös paljon enemmän viestintämahdollisuuksia. Valitettavasti iPhonen omistajille kuitenkin todettakoot, että Apple-ekosysteemi ei tarjoa laajempia viestintämahdollisuuksia muulla kuin omalla Apple Watchillaan.

Android-käyttäjille skaala on jo paljon laajempi. Peruslähtökohdiltaan siis voit lukea puhelimen ilmoitukset kellosta ja mikäli itse ilmoitus tarjoaa toimintopainikkeita, tulevat nekin yleensä kelloon saakka. Esimerkiksi Polaria käyttäessäni kykenin tykkäämään Instagramin yksityisviesteistä tai kelaamaan Spotify-kappaleen eteenpäin koska ilmoituskeskuksessani oli kiinteä ilmoitus, joka näytti musiikinhallintapainikkeet. 

Vähän älykkäämmissä kelloissa on usein mahdollisuus tallentaa viesteihin valmiita vastauksia joitain kymmeniä ja niitä käyttämällä voi vastata mihin tahansa viestiin joka puhelimeen tulee. Lisäksi nykyään useimmissa kelloissa on oma toimintonsa musiikkipainikkeille, eli kello tunnistaa että soitat puhelimesta musiikkia ja antaa hallintapainikkeet. Käyn tätä musiikki-aspektia eritellymmin läpi alla.

Älyominaisuuksiin liittyvä huomio eritoten Android-käyttäjille kuitenkin sellainen, että mikäli puhelimessa on paljon virransäästöominaisuuksia, saattaa kestää aikansa ennen kuin löytää kaikki ja nehän tulee poistaa kellojen yhteyssovelluksilta, mikäli kellon ja puhelimen yhteyden haluaa pysyvän. Omassa Xiaomi Mi 9 -puhelimessani virransäästöasetusten kerrostumia on monia ja tosiaan meni hetki ennen kuin homma toimi. Alkuun saattaa myös saada kaiken maailman turhia ilmoituksia, joita ei koskaan tiennyt puhelimen edes lähettävän, mutta niitä voi sovelluskohtaisesti valita pois kelloon välitettävien listalta. 

Tähän liittyen haluan nostaa myös esille, että yksi syy miksi turhauduin Polariin oli, että mikäli puhelimeni meni automaattisesti yöksi älä häiritse -tilaan, Polar Flow -sovellus ei kyennyt palauttamaan yhteyttä kelloon automaattisesti lähettääkseen taas ilmoituksia. En toki ole nyt kuukausiin Polarin kelloja käyttänyt, joten en tiedä onko asia korjaantunut sillä lähetin tästä palautetta. Tämä on myöskin osin puhelinmerkkikohtainen ongelma, sillä juurikin Xiaomi on tunnettu moninaisista virransäästöominaisuuksistaan. Toisaalta puhelimen akun kesto on myös hyvä.

Älyominaisuudeksi voisi laskea myös sovelluskaupat. Kaikki kellot eivät nimittäin ole pysyvästi sellaisia kuin millaisena ne laatikosta ulos vedät. Varmasti jokainen tietää, että varsinaisiin älykelloihin, kuten Apple Watch, Samsung Galaxy Watch ja erinäiset Wear OS -kellot, saa lisää sovelluksia sovelluskaupoista ja kelloa muokattua niillä. Tämä sama pätee kuitenkin myös Garminiin, joskin rajatummin. Eli myös Garminilla on oma sovelluskauppansa, josta saa hankittua sekä joitain Garminin, että ulkopuolisten kehittäjien kelloon kehittämiä sovelluksia, widgetejä ja tietokenttiä treeniprofiileihin. En nyt sanoisi että ihan yhtä älykkäistä sovelluksista aina puhuttaisiin kuin varsinaisilla älykelloilla, mutta ne mahdollistavat kellon toimintojen laajentamista yllättävän paljon. Saan esimerkiksi tähän keskiluokan Vívoactive 4 -kellooni joko viivanavigoinnin (ns. bread crumb -navigointi) tai jopa varsinaisen kartan siten että ulkopuolinen puhelinsovellus lähettää sitä kellon sovellukseen. Sama muuten pätee Galaxy Watchiin, vaikka kellon oma treenisovellus ei tarjoa navigointia, MapMyRun-sovelluksessa kartan käyttö on mahdollista. Tosin Galaxy Watch tukee myös sovellusten moniajoa, joten jos eksyt lenkillä, avaa vain karttasovellus rinnalle ja navigoi kotiin – tai seuraavaan julkiseen kulkuneuvoon kohti kotia.

Puhtaasti älykellojen ominaisuutena pidän myös eSIM-mahdollisuutta. Eli kelloon saa puhelinverkkoyhteyden, joka mahdollistaa puhelimen jättämisen kotiin. Vain Apple Watch ja Galaxy Watch tarjoavat tätä mahdollisuutta tällä hetkellä Suomessa. Tämä oli yksi syy miksi melkein pidin Galaxy Watchin, mutta huhut kertovat että myös Garmin saattaisi julkaista tänä vuonna LTE-malleja, joten olen jäänyt odottamaan seuraavia kehityskulkuja ennen kellon vaihtamista.

Monet myöhemmätkin erot usein kulminoituvat kategorisointiin urheilukellojen ja älykellojen välillä.

Laitteiden luotettavuus

Kuten yllä mainitsin, olen aikanaan vaihtanut pois Suunto-leiristä turhauduttuani siihen, etten saanut luotettavaa sykedataa, vaikka kokeilin erilaisia sykevöitä. Tässä kohtaa kuitenkin totean että en toki tiedä onko vika käyttäjässä vai laitteessa. Toki samanlaisia ongelmia en ole nyt jo kaksi vai kolmekin vuotta Polar H10-sykevyötä käyttäessä kokenut. Käytän siis yhä edelleen H10-vyötäni (sekä Polarin askelsensoria), vaikka vakiokelloni on Garmin Vívoactive 4, sillä kelloon voi yhdistää liki minkä tahansa ANT+ tai Bluetooth-sensorin, saaden siitä perusominaisuudet irti. Kalliimmissa malleissa yhden ekosysteemin sisällä pysymiseen kannustetaan yleensä tarjoamalla lisäominaisuuksia, mikäli laitteet ovat samalta valmistajalta.

Itse rannelaitteissa, eli kelloissa voi melkein sanoa, että mitä vähemmän älyominaisuuksia, sitä varmemmin kello toimii luotettavasti. Tässä kohtaa Suunto 7 valitettavasti oli omalla kohdallani jälleen pettymys ja jouduin sitä alustamaan ja käynnistelemään uudestaan useaan otteeseen. Galaxy Watch Active 2 oli Suuntoa luotettavampi, mutta taisin sitäkin kertaalleen parin viikon aikana resetoida. Näistä molemmat olivat minulla vain pari viikkoa, kun taas muut kellot ovat olleet käytössä pidempään ja suorittaminen hieman tasalaatuisempaa. Kaikkien kellojen eduksi kuitenkin todettakoot, että mikäli laite on liitettynä puhelimeen, synkronoituu kello yleensä itsestään säännöllisin väliajoin, eikä tietoja yleensä menetä vaikka kellon joutuisi nollaamaan.

Sykevyö ja GPS vai ilman?

Oikeastaan jokainen urheilukello tarjoaa nykyään myös rannesykkeenmittauksen, sillä monet niiden ominaisuuksista perustuvat jatkuvaan sykkeen seurantaan. Mitä olen vertailuja seuraillut, useimmat ovat nykyään tarkkuudessaan varsin kohtuullisella tasolla. Tietäessään kaavailemansa kellomallin kannattaa katsoa muutama arvostelu YouTubesta tai lukea eri blogeista, joissa laitteita on vertailtu keskenään (esim. DC Rainmaker, The5krunner, DesFit, Chase the Summit jne.). Tässä kohtaa on kuitenkin hyvä tiedostaa, että rannesyke perustuu verenkierron seurantaan kun taas sykevyöllä sykettä seurataan suoraan sydämen toimintaan perustuen. Paitsi että luvuissa saattaa tästä johtuen esiintyä pientä viivettä ja epätarkkuutta ranteesta mitatussa sykkeessä, niin tarkkuuteen vaikuttaa rannesykkeen mittauksessa myös yksilölliset erot ja kellon asento ranteessa.

Esimerkiksi juoksussa erot eivät välttämättä ole kovin merkittäviä, sillä käden liike ei pääsääntöisesti kuitenkaan ole kovin dramaattisia. Kuitenkin eri YouTube-testaajat toteavat ykskantaan, että esimerkiksi maastopyöräillessä ja kuntosalilla ranteesta sykkeen mittaaminen osoittaa suuria epätarkkuuksia johtuen ranteessa tapahtuvasta jatkuvasta liikkeestä. Eli sykevyön hankintaa on tällöin syytä harkita. Toki näin talven saavuttua myös etelä-Suomeen voi kuitenkin todeta että sykevyö on siitä mukava, että sen kautta sykettä seuratessa voi vetää kellon hihan päälle.

Kaikki kellot eivät kuitenkaan tue sykevyön liittämistä kelloon. Tämä on yleensä älykellojen "ominaisuus" ja pätee niin Apple Watchiin, Galaxy Watchiin kuin Suunto 7:ään. Paitsi että tämä kyvyttömyys yleensä rajautuu vain kellojen omiin urheilusovelluksiin. Jokaisessa kellossa on kuitenkin Bluetooth-liitettävyys, joten mikäli sovelluskaupasta lataa ulkopuolisen treenisovelluksen, saattaa se tukea sykevyön yhdistämistä. Esimerkiksi Apple Watchiin saa vaikkapa Polar Beat -sovelluksen, johon voi liittää sykevyön ja treenit siirtyvät myös Polar Flow:n päiväkirjaan. Muistaakseni tein saman havainnon Galaxy Watchilla ja ainakin Chase the Summit havaitsi saman myös Suunto 7 osalta esim Adidaksen Runtastic-sovelluksella. Riippuu kuitenkin sitten siitä, miten treenissä käytetty sovellus keskustelee kellon puhelinsovelluksen kanssa, lasketaanko ulkopuolisen sovelluksen suorituksia päivän liikuntaan. Esimerkiksi Galaxy Watchilla MapMyRun-treenit tulivat Samsung Health -sovellukseen ja päivittäisen treenisydämen palkit täyttyivät. Tähänkin taitaa tosin olla tarjolla sovelluksia, jotka lähettävät tietoja liki jokaiseen mahdolliseen treenisovellukseen.

GPS:n osalta tulee halvempien laitteiden kohdalla tehdä samaa harkintaa. Yleensä ilman GPS-paikannusta toimivat laitteet kuitenkin tulevat GPS-seurausta puhelimen kautta. Tässä tulee kuitenkin ottaa huomioon että puhelimen GPS ei välttämättä ole yhtä tarkka kuin kellon ja se, että mikäli haluat käyttää myös sykevyötä paikannuksen kanssa, kannattaa tarkistaa tukeeko kello kahta laitetta yhdistettynä samaan aikaan? 

Urheiluominaisuuksien yksityiskohdat

Oikeastaan urheilijan kannalta tärkein ymmärrettävä asia tulee seuraavaksi. Polar mainostaa usein että sillä on ainakin 130 + urheiluprofiilia Polar Flow:ssa, joista yleensä 20 voi valita laitteelle. Vastapainoksi esimerkiksi Garmineissa on joitain kymmeniä, mallista riippuen. Yllätys, yllätys - asia ei kuitenkaan ole ihan näin yksinkertainen.

Polarilla jokainen urheiluprofiili on oikeastaan kopio toisistaan, joihin voit muokkailla kenttiä haluamasi mukaan. Pienenä poikkeuksena tähän osasta kelloja löytyvä multisport-ominaisuus, joka mahdollistaa usean lajin suorittamisen saman harjoituksen sisällä ja palvelee siten mm. triathlonistien tarpeita. Puolestaan esimerkiksi Garminissa jokainen lajiprofiili on oma sovelluksensa. Näin ollen esimerkiksi Vívoactive 4:ssä lasketteluprofiili hyödyntää kellon barometriä ja laskee laskujen lukumäärän, pituudet jne. Kalliimmissa kelloissa ranteeseen saa myös rinnekartan. Myöskin golfaamaan lähtiessä voit puhelimen sovelluksen kautta ladata kentän tiedot kelloon ja pitää tuloskorttia kellossa, mitata lyöntien pituudet ja seurata millä mailoilla lyöt. Osa kelloista osaa myös uidessa seurata altaanmittojen määrää ja laskea uidun matkan sen perusteella.

Voimaharjoitteluprofiilit ovat tästä näkökulmasta myös oma erikoisuutensa. Sekä Galaxy Watch että Garmin tarjoaa ominaisuutta, joka seuraa tehtyjen toistojen määrää ja yrittää arvata tehdyn liikkeen. Näiden toimivuudesta tai toimimattomuudesta voi vaikkapa katsoa YouTubesta arvosteluja. Kuitenkin ainakin Garminin kohdalla kiittelen mahdollisuutta korjata tiedot vaikka heti toistojen jälkeen suoraan kellosta toistojen ja painojen osalta. Näin puhelinsovellukseen tallentuu treenipäiväkirja, josta voi tarkistaa myös edellisellä kerralla käyttämänsä painot. Treeniohjelmia sovelluksessa valmiiksi tehdessä voi myös ennakkoon valita liikkeet, joita on tekemässä. 

Musiikki: striimaus vs. sisäinen tallennus

Mikäli tykkäät kuunnella musiikkia ja jättää puhelimen kotiin tai salin pukukaappiin, on hyötyä myös siitä että kellosta voi kuunnella musiikkia. Itse pidän kuitenkin sisäistä muistia ilman mahdollisuutta streaming-palveluiden käyttöön täysin turhana, koska minulle ei ole musiikkitiedostoja koneella tätä varten... Ainakin Garmin ja Galaxy Watch tarjoavat mahdollisuuksia tallentaa eri musiikkipaveluiden soittolistoja offline-tilassa kuunneltavaksi. Nyanssierona että Garminissa saa tallennettua myös podcasteja, kun taas Galaxy Watchissa ainoastaan musiikkia. Apple Watchin tilanne kannattaa tarkistaa erikseen. Kuitenkin mm. Polar ja FitBit tätä kirjoittaessa tarjoavat vain mahdollisuutta puhelimen musiikin säätelyyn kellosta.

Puhelinsovellukset, kerätyn datan tulkinta ja ymmärrettävyys

Kellohan voi kerätä mielin määrin dataa, mutta kuinka paljon siitä datasta saa sitten irti ilman alan tutkintoja ja tietämystä?

Oikeastaan kaikki kellot pyrkivät ohjaamaan aktiiviseen elämäntyyliin ja seuraavat unta. Lisäksi yritetään saavuttaa erilaisia päivittäisiä tavoitteita, kuten askeleet, teho-/aktiiviset minuutit, kiivetyt kerrokset tai yleinen aktiivisuustavoite. Osa kelloista myös arvioi palautumisaikaa. Useimmat valmistajat käyttävät tähän suomalaisen FirstBeatin algoritmeja, mutta tulevaisuus näyttää mikä on kehityssuunta, sillä Garmin osti viime vuonna kyseisen liiketoiminnan.

On kuitenkin ainakin yksi joka FirstBeatin algoritmeja ei käytä ja erottuu siinä kyllä edukseen, nimittäin Polar. Sen sijaan että Polarissa yritettäisiin päivittäin saada useampi tavoite täyteen, tavoitellaan vain yhtä yleistä aktiivisuustavoitetta, jota kerryttää kaikki päivän tekeminen. Tämä on ominaisuus jota Polareista on eniten ikävä. Lisäksi Polar ei ilmoita varsinaista palautumisaikaa, vaan seuraa kokonaiskuormitustasoa ja ilmoittaa asteikolla aliharjoittelusta ylikuormitykseen, missä mennään. 

 

Lisäksi liki kaikki Polarin uusimmat mallit viimeisten parin vuoden ajalta, sekä ainakin kalliimmat Garminit pureskelevat harjoitteludataa ja sen pohjalta ehdottavat sille päivälle sopivaa harjoitusta. Polarissa FitSpark-toiminto ehdottaa siis joko Polar Flowssa syötetyn ohjelman (Polarin juoksuohjelma tai itse syötetty suunniteltu harjoitus) mukaista treeniä tai kardio-, lihaskunto- tai palauttavaa harjoitusta. Valikoima oli itse Polaria käyttäessäsi vielä aika suppea, mutta ajatus sinällään kiva. Näin kello siis käsittelee kokonaisuutena treeni- ja unidataa.

Valmentajat ja treeniohjelmat

Melkeinpä jokainen valmistaja, tai älykello-akselilla jokin sovellus, tarjoavat treeniohjelmia. Kelloissa voi siis olla reaaliaikainen suositustoiminto tai voit etukäteen suunnitella ja käyttää valmennusohjelmaa esimerkiksi juoksutavoitteen saavuttamiseksi. 

Polar tarjoaa suht standardiohjelmia esimerkiksi 10km kisaan valmistautumiseksi, joihin voi liittää oheisharjoitteita. Viime kesänä oheisharjoitteet eivät kuitenkaan tulleet FitSparkin tapaan ohjattuna, vaikka sisällöltään vaikuttaisivat olevan samoja. Toivottavasti tämä korjataan ellei ole jo korjattu. Ohjelma tarkistaa 4 viikon välein suoriutumisen ja viilaa nyansseja tarpeen mukaan.

Garminilla on myös juoksuun, pyöräilyyn tai triathlonille valmistavia ohjelmia. Testasin kesällä juoksuohjelmaa. Siellä voi valita minkä tyyppisen valmentajan haluaa, se rakentaa ohjelman ennakkotietojen ja time trial -juoksun perusteella. Ohjelmaan voi asettaa myös aikatavoitteen matkalle ja valmentaja ilmoittaa kuinka optimistinen on sen suhteen, että aikatavoite saavutetaan ohjelman lopussa.

Jopa Amazfit tarjosi tällaista ohjelma-ominaisuutta, mutta siinä ei erityisemmin yksilökohtaista yksilöintiä ollut.

Älykelloissa voi hyödyntää esimerkiksi Niken, Adidaksen tai Under Armorin tarjoamia juoksusovelluksia, jotka tarjoavat myös ohjelmia (ilmaiseksi tai premium-ominaisuutena). Kelloihin saa omat sovelluksessa ja näin tallennettu treeni synkronoituu myös puhelinsovellukseen, joka seuraa kehitystä.

Mitä jätin kertomatta?

Koska tämä juttu alkaa olemaan jo nälkävuoden mittainen, kokoan vielä loppuun hieman itsestäänselvempiä asioita tiivistettynä.

Yksi asia on akun kesto. Pääsääntöisesti, mitä älykkäämpi kello, sen useammin lataat. Tähän toki vaikuttaa paljon kelloa räplää päivän aikana tai paljon sen kanssa treenaa / käyttää GPSää ja kuunteleeko samalla musiikkia. Lyhimmillään puhutaan yhdestä päivästä (ei vuorokaudesta) ja enimmillään mennään yleensä noin viikko.

On myös selvää että jokaisen kellon mukana tulee oma puhelinsovelluksensa ja verkkosivustonsa. Jokaisen käyttöliittymä on erilainen, mutta kyllä niistä on kaikista jyvälle päästy. Varsinaiset urheilukellovalmistajat, kuten Polar ja Garmin tarjoavat suunnittelutyökaluja selain-versioissaan, mutta muilta osin sovellukset pääasiassa käyvät läpi samoja asioita hieman eri tavoin jäsenneltynä.

Tämän tekstin ulkopuolelle on jätetty myös varsinaiset tekniset vertailut, sillä niitä on maailman sivu täysi. Monet edellä mainitut urheilulaitetestaajat tekevät verrokkitestejä esimerkiksi sykkeen mittauksen ja GPS:n tarkkuudesta, joten suosittelen lueskelemaan heidän juttujaan tai katselemaan videoita, mikäli haluat näistä enemmän tietoa.

No niin, eiköhän tärkeimmät pointit ala olemaan siinä, vaikka kaiken kattavasta vertailusta ei puhutakaan. Onko jokin ulottuvuus, jonka (varmasti) unohdin ottaa esille? Oletko ostanut tai ostamassa kelloa ja pohtinut siihen liittyen jotain?